Pikatiedotus yliopistolta: Krystal saapui yliopistolle ja valitsi pääaineekseen filosofian.
Krystal tapasi Orlando Luoteen ja rakastui tähän. Pari keskeytti opinnot ja palasi Jokirantaan. Krystalista ei siis tullut seuraavaa perijää. Kisa käydään poikien kesken.
Takaisin Jahkoloilla: Celeste ja Tuomas siirtyivät makuuhuoneen puolelle "keskustelemaan", jotta lapset eivät kuulisi. "Väitätkö sä, että mä en muka tee mikään järkevää kotona?" Tuomas kysyi paheksuen vaimoltaan. "Kerro sitten mitä sä teet!" Celeste komensi ja jäi odottamaan vastausta.
"Yhen jutun mä ainakin teen..", Tuomas aloitti. "Niin?" Celeste odotti kysyvänä. "Ootas mä mietin kultu.. heh heh..", Tuomas jatkoi ja vaikeroi.
"Okei en mä tee mitään.. Touhuun poikien kanssa, kun ne pääsee koulusta. Mut eiks se riitä?" "Hah! Mä arvasin sen! Saan tehä ite kaikki kun tulen töistä. Herra vaan makaa sohvalla ja vaatii ruokaa", Celeste vastasi tiukkana. "Et sä enää rakasta mua?" Tuomas kysyi surkeana.
"Höpsö, tottakai mä rakastan sua. Sun täytyy vaan auttaa mua kotihommissa, vaikka ootkin vapaalla. Mä en millään pysty yksin pyörittämään tätä arkea. Mä tarviin sua", Celeste vastasi ja otti miestään käsistä kiinni.
"Okei, mä teen parannuksen. Kunhan et jätä mua", Tuomas vastasi naama loistaen ja suuteli vaimoaan.
Seuraavana aamuna Miles kyseli huolestuneena äidiltään onko tämä jättämässä isän. "Älä huoli kulta pieni, äiti rakastaa isiä eikä isi ole lähdössä minnekkään", Celeste sepitti pojalleen ja toivotti hyvää koulupäivää.
Poikien lähdettyä kouluun vanhemmat päättivät lähteä Stadiin hurvittelemaan. Sovinnon kunniaksi.
Celeste ihaili kuvia, jotka oli juuri otettu.
Tuomas taasen kehuskeli jollain ihan muulla ;) Pari oli saanut paljon yleisö hommailtuaan julkisella paikalla.
"Onkohan teille tulossa piakkoin lapsia? Näytätte niin nuorilta ja energisiltä. Teille sopisi suurempikin lapsilauma", joku tuntematon raskaana oleva ohikulkija tuli kysymään Celesteltä ja Tuomakselta. "Jaa.. no meillä on kyllä jo nelj..", Celeste aloitti, mutta raskaana oleva nainen katosi valittaen, että kotona tarvitaan.
"Näytänkö minä muka siltä, että voisin olla pienen vauvan äiti?" Celeste kysyi yks kaks randomilta pöytään istujalta. "Jaa, enpä tiedä, mutta kaunis muija sulla jätkä", maskottimies vastasi ja poistui takavasemmalle.
"Sano sinä kulta, voisiko meillä sun mielestä olla vielä vauva?" Celeste kysyi mieheltään. "Olethan sä ihan elämäs kunnossa, että mikäs ettei. Eri asia on, että jaksettaisiinko me enää elää se vaippakausi", Tuomas vastasi ja toivoi Celesten unohtavan vauvahaaveilut.
Syömisen jälkeen Tuomas ja Celeste päättivät mennä kokeilemaan onneaan keilaradalle.
Celeste kannusti miestään hyvän suorituksen jälkeen ;)
"Kiitos kulta ihanasta päivästä", Celeste sanoi hymyillen miehelleen. Vastaukseksi Tuomas suuteli tummatukkaansa ja pari ajeli onnellisesti kotiin.
Kotona odotti iloinen yllätys. Miles oli viimein saanut nostettua numeronsa 10.
Ronnie oli päättänyt, että nyt oli aika hänen poistua ja suunnata yliopistolle.
10. kissasukupolven kissanpennut jättivät pentuleikit taakseen ja kasvoivat isoiksi kissan rötkäleiksi. Warpusta kasvoi kaunis kilpparineiti.
Vauhdikas Werneri hurmasi Celesten heti ja poju päätettiin jättää kotiin perheen iloksi.
"Kato, mulla on ylläri. Mä oon raskaana", Celeste esitteli innoissaan Tuomakselle mahaansa. "Joo, siltä näyttää, mut yks juttu..", Tuomas yritti rauhoitella vaimoaan.
"Ei mitään muttia kulta, mieti me saadaan vielä yksi vaippahousu. Aa, mä oon niin onnellinen Tuomas", Celeste hössötti. "Jaa, mut oot sä nyt ihan varma..?" Tuomas epäröi vielä.
"Olen, mä olen ihan varma, että mä oon raskaana. Kokeile vaikka potkiiko se", Celeste yllytti Tuomasta. "Okei okei.. Hmm.. Kukkuluuruuu! Onko siellä joku, onko siellä isin pikku vauva?" Tuomas lässytti Celesten mieliksi.
"Mä oon niin onnellinen, että me saadaan vielä yksi lapsi. Mieti semmoinen pieni iltatähti vielä", Celeste puheli ihastuksissaan Tuomakselle. "Joo, niimpä", Tuomas yritti vastata vakuuttavasti.
Tuomas kutsui Krystalin kylään, joka oli muuttanut takaisin yliopistosta Jokirantaan.
Syykin vierailulle oli; Krystal osti Warpun ja Vapun perheensä lemmikeiksi. Jasse ja Werneri jäivät viihdyttämään perijätaloon.
Celesten raskaus oli edennyt normaalisti tähän asti, kunnes yksi aamu herätessään hän voi todella huonosti.
"Tuomaaaas, *itkua*, se syntyy nyt, *itkua*", Celeste huusi ja kiljui makuuhuoneessaan. "Mikä se?" Tuomas huusi takaisin, kunnes tajusi Celesten tarkoittavan vauvaa. "Eihän se nyt vielä voi, sehän kuolee!"
*Itkua*
Valitettavasti keskenmeno on peruuttamaton. Celeste oli surun murtama. Hän oli ollut niin onnellinen tulevasta pienokaisesta ja nyt se oli riistetty häneltä.
Keskenmeno sai Celesten pois tolaltaan ja lasten hoitaminen jäi Tuomaksen vastuulle. Celeste nukkui kaikki päivät ja nousi vain käydäkseen tarpeillaan.
"Kulta?" "Anna mun olla jooko", Celeste tiuskaisi. "Mitä mä nyt tein?" "Anna mun vaan olla.." Tuomas katseli hämmentyneenä vaimonsa perään, joka ryntäsi makuuhuoneeseen paiskaten oven kiinni.
Viikot vierivät ja lopulta Celeste tunsi päässeensä yli vauvansa menetyksestä. Muodonmuutos oli alkusysäys uudelle elämälle Celeste ajatteli.
Tuomas huomasi heti Celesten uuden lookin: "Vau mikä muija mulla". "Tykkäätsä tästä?" "Jeps, sä oot aina niin nättinä" "Mähän ihan punastun kultu. Mun pitäis pyytää sulta anteeks" "Miks?" "No mä oon ollu niin töykee sen jälkeen" "Ai siis minkä? Ei ku joo, ei se mitää. Kyl mä ymmärrän" "Oikeestikko?" "Joojoo, tuu tänne muru", Tuomas komensi ja rutisti vaimoaan.
Perheen kuopusten, kaksosten, oli aika kasvaa teineiksi.
Miles sai nautintotavoitteen ja toivoo viettävänsä 50 unelmatreffit.
Troysta en muistanut ottaa kuvaa, mutta hän sai perhetavoitteen ja toivoo pääsevänsä Kapteeni Sankariksi.
Miles ei kauaa jaksanut kotona ihmetellä, vaan soitti samantien yliopistolle.
Troy otti veljestään mallia ja jatkoi yliopistolle.
Celeste ja Tuomas nauttivat talon hiljaisuudesta ja päättivät lähteä viettämään iltaa kaupungille.
"Ihanaa, että sä oot kulta nyt kunnossa ja elämä jatkuu ja näin. Ja onnea kirurgiksi ylenemisestä ja hieno juttu se.. Ja tota.. Niin kai meiän näil maljoillakin pitäis jotai tehä et tota.. Kilistetään vaikka sun ylenemiselle ja meille" "Meille", Celeste sanoi kikattaen Tuomaksen hölmöilylle.
Ruokailun jälkeen Tuomas paljasti Celestelle, että hänellä olisi yllätys vaimoilleen. Yllätys olisi eläinkaupassa.
Diddididiii! *Rumpupärinää* Misty! Tuomas osti vaimolleen lahjaksi koiran, Misty -nartun. Celeste oli ikionnellinen pikku räksyttäjästään.
Talossa oli kovin rauhallista lasten lennettyä pesästä ja Celeste kulutti aikaansa sisutamalla mm. huoneita. Työ/vierashuone sai uuden ulkoasun, kun se tapetoitiin ja huonekaluja järjesteltiin.
Viikatemies tuli vierailulle, kun Jassen oli aika siirtyä ajasta ikuisuuten. Misty oli ihmettelemässä touhua.
Celeste halusi opettaa koiraneidistään hyvä tapaisen vahtikoiran ja Misty oppikin nopeasti tottelemaan emäntänsä käskyjä.
Celesten ja Tuomaksen oli aika siirtyä seuraavaan ikävaiheeseen. Vanhukset eivät onneksi pahasti rupsahtaneet, mitä nyt ryppyjä tuli ja hiukset harmaantui ykskaks :P
Celeste peili käynnin jälkeen.
Ja Tuomas-pappa.
Onnellinen vanha pari jäi odottamaan seuraavaa sukupolvea, molempien elämäntavoitteen toteutettuina ja platinamielialalla.
Ronnie, pääaine taideoppi
Miles, pääaine teatteritaide
Troy, pääaine psykologia
Äänestäkää pojista omaa suosikkianne perijäksi! Kiitos! ;)
Kommentit